Osaamistili – jatkuvan oppimisen olennainen palanen!

 

Osaamisesta pitää huolehtia, sillä se on työntekijän pääoma, työnantajan kilpailuvaltti ja suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi.

Me, yhdeksän akavalaista liittoa, haluamme vahvistaa kaikkien mahdollisuuksia huolehtia omasta osaamisestaan nopeasti muuttuvassa työelämässä. Siksi ehdotamme osaamistiliä yhdeksi olennaiseksi palaseksi, kun luomme Suomeen osaamista turvaavaa jatkuvan oppimisen järjestelmää. 

 

Yksilön osaamistili olisi vakuutustyyppinen turva, jonka avulla jokainen voisi kehittää osaamistaan työuran aikana. Järjestelmän kokonaisuus edellyttää monia muitakin osaamismyönteisen yhteiskunnan valintoja, jotka tukevat toisiaan ja ovat myös toisistaan riippuvaisia. Osaamistili tukisi yksilön hyvinvointia ja ehkäisisi työttömyyttä. Tili voisi selkeyttää työn ja kouluttautumisen luontevaa ja joustavaa limittymistä. Osaamistilin hyödyntämisen kautta osaamistarpeiden ennakointi ja oppilaitosten koulutustarjonnan kehittäminen kehittyy selkeästi kysyntälähtöisempään suuntaan. Osaamistilin käyttöä taas tukevat laadukkaat tietopalvelut ja laaja moniammatillinen tukiverkosto, johon oman panoksensa voivat tuoda niin työvoimapalvelut, ammattiliitot kuin oppilaitoksetkin.

Osaamisen turvaaminen ja jatkuva kehittäminen on monipuolinen ja haastava kokonaisuus, joka edellyttää uutta ajattelua, yhteistyötä ja kaikkien osapuolten yhteisiä ponnisteluja. Tähän kokonaisuuteen konkreettinen ehdotuksemme on osaamistili.

 

 

 

NÄIN SE TOIMII

USEIN KYSYTTYÄ OSAAMISTILISTÄ

Milloin setelin voi käyttää?

Setelirahaa voi käyttää kun koulutustarve ilmenee – joko vuosittain tai vaikka parin vuoden välein enemmän kerralla. Tilillä voi olla kerralla enintään viiden vuoden osaamisseteleitä vastaava summa (poislukien työvoimaviranomaisen myöntämä rahoitus työvoima- tai elinkeinopoliittiseen koulutukseen).

Kuinka suuri koulutussetelin vuosittainen summa on?

Vuosittainen setelisumma pitää asettaa sellaiseksi, että se kannustaa ja aidosti mahdollistaa osaamisen kehittämisen, mutta on myös kestävästi vakuutusmaksuilla rahoitettavissa.

Ehdotamme vuosittaisen osaamissetelin suuruudeksi 200 €.  Setelin kustannukset katettaisiin työnantajien ja työntekijöiden tasaosuuksin maksamalla vakuutusmaksulla. Vakuutusmaksu voidaan toteuttaa joko erillisenä osaamisvakuutusmaksuna tai kerätä vastaava rahoitus osana työttömyysvakuutusmaksuja. Vakuutusmaksu olisi nykyisten vakuutusmaksujen tapaan verovähennyskelpoinen.

Oheisessa taulukossa on arvioitu setelijärjestelmän kustannuksia eri käyttöaste-esimerkeillä.

Lisäksi ehdotamme, että jatkuvan oppimisen rahoitusta täydennetään yksilön oikeudella vähentää verotuksessa aikuiskoulutuksen osallistumismaksuja enintään 300 € vuodessa. Esimerkiksi 10 % käyttöasteella verovähennys vähentäisi valtion verotuloja n. 77 M€ vuodessa.

Onko setelin saamiseen minimiehtoja (työssäolo, ansiotaso, työhistoria)?

Osaamissetelin saa vuosittain jokainen 25-vuotta täyttänyt tai perustutkinnon suorittanut henkilö (sovelletaan sitä ehtoa joka täyttyy ensin). Perustutkinnolla tarkoitetaan 2. asteen ammatillista tutkintoa tai korkea-asteen tutkintoa. Osaamisseteliä ei makseta vanhuuseläkkeellä oleville.

Onko yksilöllä omavastuuta setelistä?

Yksilö osallistuu setelin rahoittamiseen työssä ollessaan vakuutusmaksulla. Vakutuusmaksu peritään palkasta kuten työttömyysvakuutusmaksu.  

Mikäli koulutuksen kustannukset ylittävät osaamistilillä olevan summan, voi henkilö kustantaa muut osat itse.

Voivatko yrittäjät kerryttää ja käyttää osaamistiliä?

Tahtotilanme on, että jatkossa kaikki työikäiset hyötyvät osaamistilimallista ja osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen. Yrittäjien tapaa osallistua järjestelmän rahoittamiseen ei ole toistaiseksi ratkaistu – otamme hyvät ehdotukset mielellämme vastaan!

Millaiseen koulutukseen osaamisseteliä voi käyttää? Miten koulutuksen laatu varmistetaan?

Yksilö voi itse valita ne koulutuspalvelut, joita hän osaamissetelillä hankkii. Osaamisseteliä voi käyttää työelämässä tarvittavaa osaamista kehittävään ja uudistavaan aikuiskoulutukseen.

Osaamisseteliä voi käyttää julkisen viranomaisen valvonnan alaiseen koulutukseen sekä yksityiseen koulutukseen, joka täyttää ennakkoon määritellyt laatukriteerit. Koulutuspalveluita voivat siis tarjota sekä julkiset että yksityiset toimijat.

Kuinka koulutustarjontaa ennakoidaan? Voiko työnantaja vaikuttaa siihen, mihin koulutukseen seteliä käytetään?

Yhteiskunta tuottaa yhdessä koulutuksen tarjoajien, yritysten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa jatkuvaa koulutuksen ennakointia. Tätä tietoa hyödynnetään koulutustarjonnan suuntaamisessa kulloisenkin tarpeen mukaisesti.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä hankkii koulutusta, joka palvelee työnantajaorganisaation tarpeita. Henkilöllä on kuitenkin oikeus hankkia koulutusta myös muihin tarpeisiin, ja lopullisen päätöksen setelin käytöstä tekee henkilö itse.

Mitä palveluita osaamistilin ja -setelin käytön tueksi tarvitaan?

Tiedot henkilökohtaisesta osaamistilistä löytyvät yhdestä tietopalvelusta. Palvelu sisältää tietoja mm. koulutustarjonnasta, verotuksesta ja ohjauspalveluista. Ohjauspalveluilla autetaan jokaista löytämään itselleen sopivan koulutuksen tarpeen mukaan.

Osaamistili palvelee myös ryhmiä, jotka eivät monissa tapauksissa helposti hakeudu koulutuksen piiriin (ns. aliedustetut ryhmät). Jotta nämä ihmiset voidaan tavoittaa, muodostetaan osaamistilin kylkeen elinikäisen ohjauksen palvelurakenne, joka varmistaa, että jokainen pääsee kehittämään osaamistaan. Tämä voidaan toteuttaa osana muita palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi työvoimapalveluita.
 
Mikä on setelin suhde aikuiskoulutustukeen?

Osaamistili ja aikuiskoulutustuki ovat kaksi täysin eri asiaa. Osaamistili on tarkoitettu osaamisen kehittämisen kustannusten kattamiseen, kun taas aikuiskoulutustuki on tarkoitettu elinkustannusten kattamiseen kouluttautumisen aikana.

Miten työvoimapoliittisesti tai elinkeinopoliittisesti perusteltu koulutus rahoitetaan?

Työvoimaviranomainen (nykyisin TE-toimisto, maakuntauudistuksen toteutuessa maakunta) voi ohjata varoja osaamistilille. Tähän voidaan käyttää nykyisiin verrattavia, työttömyyden hoitoon ja ehkäisyyn sekä rakennemuutosalueiden tukemiseen käytettäviä varoja. Perusteena olisi joko työvoimapoliittinen, yksilöllinen osaamisen kehittämistarve tai elinkeinopoliittinen osaamistarve (esim. aluepoliittinen tai toimialan osaamistarve).